Kannatan koko maakunnan yhteistä hyvinvointia ja satsausta siihen, että me Päijät-Hämeessä voimme menestyä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja luoda hyvinvointia ympäristöön. YK:n alaisessa HealthyCities-verkostossa olin Suomen puolesta hyväksymässä Agenda 2035 mukaisen kuntien kestävän kehityksen ja terveyden edistämisen päätöslauselman 2018, ja olin neljä vuotta luottamushenkilöedustajana kansallisessa THL:n johtoryhmässä, jossa kehitimme terveyden edistämistä, osallistamista, uusia tapoja tehdä hyvinvointia poikkihallinnollisesti sekä kuntien laajaa hyvinvointikertomuksen kehittämistä. Tiedolla johtamisessa ja SOTKAnetin tilastojen oikeasta käytöstä sekä Ennakkovaikututusten arvoinnista eli tavallisen ihmisen mahdollisuuksista vaikuttaa terveys- ja tuloeroista huolimatta. Näimme paljon vaivaa kerätäksemme hyviä keinoja edistää positiivista mielenterveyttä ja erilaisia nepsy- ja tunnevalmentamisen muotoja pystyy jalkauttamaan koulujen ja varhaiskasvatuksen lisäksi myös esimerkiksi ikääntyville. Lisäsimme Suomen tavoitteisiin myös kulttuurin parantavan vaikutuksen liikunnan lisäksi, ja liikuntalähetteiden ja kulttuuriohjelmien merkitys korostuu erityisesti mielenterveystyössä sekä ikääntyvien keskuudessa. Teimme järjestötaloja ja kehitimme erilaisia tapoja osallistua, ja myös mittareita sille, mikä on terveysvaikutusten oikea hyöty. Kun kävin Lissabonissa työpajoissa kehittämässä EU:n verkostotyötä työpajoissa, havaitsin, että terveyserojen kaventamiseen ja hyvinvointiin pystyy vaikuttamaan myös sotealueiden kautta sekä erilaisten maakunnallisten hankkeiden kautta sekä kansallisten terveysohjelmien kautta. Monessa maassa oli terveydenedistämisjärjestelmä osana terveydenhoitoa, ja esimerkiksi diabeteksen ehkäisy lähtee varhaiskasvatuksen ja koulun ruokakulttuurista ja Suomessa ja Päijät-HÄmeessä on paljon hankkeita tähän. Samoin perheiden hyvinvointi ja puuttuminen eli interventioiden tekemiseen lapsiperheiden alkoholinkäyttöön ja lastensuojelutarpeisiin pystyy kansallisesti ja alueella panostamaan,. Samoin korona-ajan palautumissuunnitelmiin sekä hyviin käytäntöihin ehkäisemään ikääntyvien yksinäisyyttä sekä lapsien harrastustoiminnan edistämiseen otimme kantaa ja tein työpajoissa kyselylomakkeita.

Minusta hyvinvoinnin edistäminen on koko maakunnan asia. Se, että oppilashuolto on lokeroitu soteen, ja erityisopetus kunnalle, ei saa tarkoittaa sitä, että byrokratian takia yhteistyötä jää tekemättä, vaan sen tulisi syventää rajapintojen yhteistyötä ja luoda maakunnallisia tapoja toimia. Samoin ennaltaehkäisevä toiminta olisi kunnilla, ja kuntouttava toiminta sotella, ei saa jättää ihmistä putoamaan turvaverkon väliin, tarvitaan yhden luukun periaatetta ja lähelle vietäviä palveluita ja yhteistä pöytää sekä typ-toimintaa, että saadaan esim. mielenterveyskuntoutujat ohjattua työelämään takaisin.

Tarvitaan lisää koulutusta ja ohjausta työelämään, esimerkiksi Kuopion TerveKunta-verkoston kaupunki lähtee siitä, että se on alueen lääkärikouluttaja ja terveysosaaja, sekä pitää huolta koko alueen hyvinvoinnista aina kestävästä kehityskestä ja lastsen harrastamisesta sinne ennaltaehkäisevään hyvinvointiin sekä hoitopolkujen rakentamiseen, ja sote on myös merkittävä työllistäjä alueella.

Meillä tarvitaan verkostoja ja asukkaiden kuuntelemista ja osallistumista mukaan, järjestöjen yhteistyötä ja alueen yrittäjiä, sekä kuntien hyvinvointityötä ja maakuntaliiton hankkeita, että saadaan yhdessä koko maakunnasta TerveKunta-verkoston jäsen, ja voidaan yhdessä edistää alueen terveyttä.

Olin 10-kuntien palveluverkkotyöryhmässä oman kuntani jäsenenä, kun suunnittelimme alueen sotepalveluiden järjestämistä. Silloin keskussairaala päätettiin jättää täyden palvelun sairaalaksi, jolloin varauduttiin oman alueen tarpeisiin, ja tarvittaessa se voi myydä ulkopuolelle esimerkiksi erinomaisesti toimivia harmaakaihileikkauksia ja erikoistua muutamaan erikoisalaan, mutta pitää kiinni synnytyksistä ja akuuttitoiminnasta, eli se oli tietoinen satsaus myös kasvavaan palvelutarpeeseen väestön ikääntyessä. Samalla palveluverkossa korostettiin, että eniten apua tarvitseville annetaan matalan kynnyksen yhden luukun työtä, koska heidän voimavarat ei riitä avun hakemiseen, ja moniongelmaisilla olisi ainakin yksi lähityöntekijä, joka kantaisi vastuuta, koska muuten käytetään paljon päällekkäisiä resursseja.

Näitä tulisi maakunnassa kehittää huomattavasti., samoin lähipalvelua on kotiin vietävät palvelut, kuten kotihoito ja omaishoito. Päijät-Hämeessä on kovimmat kriteerit päästä sekä laitoshoitoon että omaishoidon piiriin, ja siksi omaishoitajaksi pääsi kunnissa helpommin, mutta maakunnassa ei. Tämä ja jokaiselle lähiomainen olisi hyvä alku läheisten jaksamiselle.,

Meidän päätöslauselma päättyy sanoihin Onnellisemmat ja Iloisemmat ihmiset lisäävät myös alueen ja kaupunkien elinvoimaa, eli puuttumalla epämiellyttäviin ongelmiin, päihteisiin, moniongelmaisuuteen ja ikääntymiseen sekä koronan aiheuttamaan milenterveysongelmiin kestävällä tavalla voimme nostaa maakunnan menestymistä ja tehdä siitä koko alueelle kannattavaa ja elinvoimaa edistämiseen. Esimerkiksi Päijät-Soten luontoaskel terveyteen -hankkeen kautta voidaan edistää soten, kuntien ja maakunnan välillä luonnon terveysvaikutuksia, erilaisin hankkein ja koulutuksin nostaa maakunnan osaajien roolia, ja maakunnallisten ja soten sekä kuntien hyvinvoinnin edistämisen hankkeilla ja ohjelmilla luoda koko maakunnan laajuista hyvinvointia. Onnellisemman arjen puolesta.

@VilleNiinistö 17.1.2022:Suosittelen Päijät-Hämeestä Kristiina Vanhala-Seliniä kokonaisnäkemyksen vuoksi sekä peruskoulun opettajana perehtynyt nuorten asoihin.

#aluevaalit #PäijätHäme #verkostoituminen #HealthyCities #maakunta #yhteinen #hyvä #ehdokas #vihreät #Päijätsote #koko #naakunta #mukaan @KristiinaVanhala-Selin  #Kristiina #Vanhala-Selin