tunteita herättää koulukuviot, mutta tämä prosessi oli raastava monella tapaa Hälvälä-Tiilikangas alueella.
Yli 5 kilometriä lähimpiin kouluihin on ekaluokkalaiselle pitkä matka tiiviiltä uudemmilta asuinalueilta täysiin keskustan kouluihin.
Ensin Hälvälä ja sitten Tiilikangas, eli molemmat alueen koulut yhdistettiin osaksi keskustan palvelualuetta. Hälvälän koulu syrjäytti kaavaan laitetun Krouvin alueen korttelikoulun, ja se päätettiin remontoida ja rakentaa lisäosa, mikä kaatui hälyttäviin koko maan väestöennusteisiin sekä ”säästöihin”, tätä vastustimme kaikki vihreät. Sen jälkeen piti katsoa Tiilikankaan koulun oppilasennusteita, mutta nuijittiin sitten koulu alas: olisin halunnut avata palveluverkon ja katsoa sen ennusteen.
Nyt pidemmällä aikajänteellä olisi voinut ennakoida ja suunnitella hyvissä ajoin, miten oppilaita sijoitellaan kouluihin. edelliselle hyvinvointijohtajalle, Ruotsalaiselle sain kerrottua tämän ns. korttelikoulumallin, uuden koulun, ja kun sivistys- ja hyvinvointijohtaja vaihtui, tämä katosi vaihtoehtojen pohdinnasta. Se olisi kuitenkin ollut inhimillinen ratkaisu, josta olisi voinut siirtää Heinsuolle 3. luokalta, ja siten pienen lapsen koulumatka olisi säilynyt lähellä. Olen itse käynyt Ylikartanon eskarin ja kaksi ekaa luokkaa turvallisessa lähikoulussa, ja kaksisarjaisena se toimi hyvin päiväkodin yhteydessä.
Ennakkovaikutusten arviointi olisi pitänyt tehdä jo palveluverkkoa suunnitellessa, eikä jälkikäteen, jossa vain todetaan tilanne lapsiluvun ja kunnan talouden näkökulmasta. Arvioinnissa on tarkoitus kuulla ja selvittää päättäjille, mitä seurauksia heidän päätöksillään on.
Nyt päätöksiä ole arvioitu. Uusi koulu katosi suunnitelmista, ja sijoittelut tehtiin ensin rikkoen musiikkiluokkien painotus, sitten rikkoen luokkajaot, koska koulut oli täynnä. Vanha tapa kunnalla on tuoda olemassaoleviin ryhmiin tai ryhmäyttää yksi ikäluokka, nyt ryhmäytettiin kaikki 1.-7.-luokkalaiset uudelleen, kaverisuhteita ja erityisopetuspäätöksiä kuulematta.
MIkä on EVA ja Lapsi-arvi?
Ennakkovaikutusten on ollut jo pitkään TerveKunta-verkoston tavoitteena kunnille, mutta sen käyttöönotto on ollut hidasta. 2024 sitä käytettiin, ja nyt sitä on tarkoitus käyttää Paimelan koulun osalta, ja kunnanhallitus on tehnyt tästä päätöksen.
Jo 2020 Kristiina Vanhala-Selin kannatti Lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottamista osana laajempaa ennakkovaikutusten arviointia kunnanvaltuuston joulukuisessa kokouksessa osana paikallisen hyvinvointisuunnitelman hyväksymistä. Samoin aiemmat aloitteet saada Lapsi-Arvi eli lapsivaikutusten arviointi on pysähtynyt siihen, että niitä ei voi yksin tehdä, vaan ne on tehtävä osana laajempaa EVA:aa eli ennakkovaikutusten arviointia.
Syynä siihen, että evaa ei käytetä, on se, että se on työläs. Se ei kuitenkaan tarvitse olla sellainen, vaan se voi olla yksinkertaisempi joko likert-asteikko tai ”liikennevalotyyppinen”, joissa voidaan erilaiset vaikutusten arvioinnit tuoda päätöksentekoon.
Harjoittelin ensimmäistä kertaa evaa 2017 Porin kouluverkkosuunnitelmilla TerveKunta-johtoryhmäverkostossa ennakkovaikutusten arviointia valtion virallisilla lomakkeilla, ja lopputulos on, että on ainakin 22 erilaista vaikutusten arviointia, jotka virallisessa lomakkeessa pitäisi huomioida, ja siksi se on jäänyt usein kunnilta liian raskaana tekemättä. Meitä kuitenkin opetettiin, että voidaan karkeasti jakaa vaikutukset ympäristöön, ihmisiin, yrityksiin ja muihin sidosryhmiin sekä liikenteeseen ja sitä kautta saada eri ryhmien kuulemiset osaksi hyvinvoinnin alueen päätöksentekoa.
Tätä esitystä oli ilo tukea ja kannattaa. Se ei tarkoita, etteikö Hollolassa ole tehty jo tätä työtä aiemmin. Esimerkiksi alueellisessa hyvinvointisuunnitelmassa on aiemmin tutkittu hyvin ansiokkaasti lasten vaaran paikkoja liikenteessä ja kouluumatkalla, ja löydetty tarinoiden ja sarjakuvien avulla monta lapsista pelottavaa paikkaa, jotka voidaan korjata. myös leikkipuistoja suunnitellessa vanhempien, perhepäivähoitajien ja lasten näkökulmat on tärkeitä, ja sitä on käytetty Hollolassa alueen puistoja suunnitellessa. Kouluissa kuullaan lapsia heitä koskevissa päätöksissä. Samalla tavalla on mahdollista kuulla lapsia jatkossakin.
Se, mikä oli tärkeää, oli ennakkovaikutusten arviointi. Nyt on kaavoissa otettu YVA-eli ympäristövaikutusten arviointi, joka on laaja prosessi isoissa asioissa ja ympäristöluvissa, mutta sieltäkin puuttuu joskus yrityksien huomioiminen ja osa eri ihmisryhmien arvioinnista. Isoissa kouluverkkokysymyksissä on kuultu lähinnä huoltajia ja henkilöstöä, mutta laajempi EVA on jäänyt tekemättä. Siksi on hyvin tärkeää huomata, että tämä prosessi lähtee jalkautumaan kuntaan.
/Kristiina Vanhala-Selin