Hollola liittyi kansalliseen Healthy Cities -verkostoon, kun täytti Hämeestä Terve Kunta-verkoston ehdot 2017 marraskuussa. Meillä on Hyvinvointikertomuksen mukaan Hollolassa hoidettu asiat hyvin, olemme edelläkävijoitä ja innovatiivisia, osallistamme kuntalaisia ja järjestämme matalan kynnyksen työtä. Meillä on palkattu hyvinvointikoordinaattori edistämään hyvinvointityötä, teemme osallistaen strategiaa ja olemme monessa osallisuushankkeessa mukana.

Pääsin Suomen edustajaksi ainoana luottamushenkilönä verkostossa mukaan YK:n päämajaan maaliskuussa 2018 Kööppenhaminaan, kun Hollolasta pyydettiin verkostoon ensimmäinen luottamushenkilöjäsen. Yhteisymmärryksessä hyväksyimme YK:n Kööppenhaminassa Maailman Terveysjärjestön talossa konsensuksen, jonka mukaan edistamme hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä kestävää kehitystä, joka taas tekee maailmasta paremman paikan elää ja asua. 

Opin, että kaupungeissa ja taajamissa asuu yli 2/3 maailman väestöstä, ja siksi kaupungeissa asumisen ongelmiin tulee puuttua. Eri paikoissa on erilaiset ongelmat: Etelä-Amerikassa oli saatu hyviä tuloksia rikollisuuden ja päihteiden käyttöön kieltämällä myynti aamulla, Venäjän Siperiassa oli tehty hyvää tulosta saamalla päihteiden käyttöä perheissä vähennettyä, Turkissa kerrottiin, miten USA:n ja EU:n rahoilla oli tehty pakolaiskaupunkeja, joissa oli kaikki mahdollinen hyvä rakennettu kylään aina perheen kokoontumispisteistä ja terapeuteista lähtien. Pakolaisia kutsuttiin vieraiksi, joita kohdeltiin hyvin. Kööppenhamina oli siistinyt sataman ja puhdistanut jätevedet sekä rakentanut tuulivoimaloita ja vei lapset kouluun kävellen heijastinliiveillä, ja kehitti joukkoliikennettä. Kazastanissa oli siirrytty suoraan jälkiteolliseen yhteiskuntaan, ja rakennettu pilvenpiirtäjiin ja korkeisiin rakennuksiin viherkatot, paljon yhteisiä puistoja ja viihtyisiä tiloja ja urheilukenttiä, Latvia oli rakentanut vanhoihin teollisuus- ja satama-alueille kulttuuritiloja kulttuuripääkaupunkia varten ja Albania oli siistinyt satama-alueensa rakennuskannan.

Suomen esittely tuli Kuopiosta, jossa oli kulttuurin kokemukset aloitettu jo päiväkoti-ikäisistä, ja kulttuuriohjelma jatkui läpi koko peruskoulun, eli oltiin edelläkävijoitä. Suomi saikin mainesanat, jossa sanottiin, että meillähän asiat ovat hyvin. Tästä myöhemmin otimme oppia, ja teimme vuosi-ikäluokittain kulttuuri- ja luonto-ohjelman oppilaille ja eskarilaisille. 

Meidän tulisi olla ylpeitä meidän hyvinvointikertomuksesta ja Sotkanet-tiedonkeräyksestä, jonka perusteella voi oikeasti puuttua ongelmiin.

Suomessa tehdään ainoana maailmassa kunnissa hyvinvointikertomus, jossa ollaan aidosti huolissaan kuntalaisten tasa-arvosta, terveydestä, liikkumisesta, työttömyydestä ja huono-osaisuudesta, ja koulutustasosta, eliniästä ja siitä, miten taloudelliset erot jakautuvat. Myös kuntalakia muutettiin niin, että meillä kestävän kehityksen lisäksi kunnilla on velvollisuus huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista ja elinvoimasta. 

 

HOllola on edelläkävijänä lähtenyt tekemään hyvinvointityötä, ja matalan kynnyksen työtä: on tehty ehyt-järjestön kanssa päihdetyötä, kouluissa on osallistettu vanhemmat ja koululaiset mukaan hyvinvointityöhön ja uimiksella on matalan kynnyksen liikkumista. Tilat on nuorille ja lapsille ilmaisia, nuorisolle on tehty yhteisökirjastoa, ja kirjasto on tunnuksilla kaikille avoin tila. Järjestöjä on aktivoitu toimimaan yhdessä ja on järjestetty kuulemistilaisuuksia ja ideointitilaisuuksia. 

Verkostossa teemme silti työtä, että hyvinvointi säilyisi, ja matalan kynnyksen työtä edistetään ja terveyseroja kavennetaan. Meillä ei ole slummeja, mutta pahoinvointiongelmiin pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota, koska huono-osaisuus usein periytyy. Lisäksi koko Euroopassa on edessä ikääntyminen sotien jälkeisen babyboomin jälkeen, ja syntyvyys on vähentynyt koko Euroopassa, erityisesti Italiassa. 

Arkitodellisuutta on tunnustaa ongelmat ja puuttua niihin paikallisesti. Hollolan hyvinvointikertomuksessa korostuu 5.-luokkalaisten ja 8.-luokkalaisten ongelmat, ja niihin tulee suhtautua vakavasti, oli se moves-mittausten liikkumattomuuden ongelmat, kouluruokailu tai nuuska- ja sähkötupakkakokeilujen määrä tai koettu mielenterveys.

 Verkoston tarkoitus on laittaa hyvä kiertämään. Innokylässä on paljon avointa materiaalia, joissa kerrotaan, miten hyvinvointia voi edistää. Tämän vuoden teemaksi valitsimme johtoryhmässä kestävän kaupunkikehityksen, joka on myös Euroopan laajuinen teema. Hollolassa kaupunkikehitystä on käynyt selvittämässä kunnan ympäristösihteeri. 

Porissa pohdimme, että miten kehyskunnat voivat olla mukana hyvinvointityössä. Pori oli maakunnan keskus, ja kehitti vapaaehtoistyön maakunnallisen järjestötalon, joka 4 henkilön työpanoksella rahoitti 26 henkilöä ja pyöritti isoa vapaaehtoistyön projektia, jossa vertaistuella on suuri merkitys, eli saadaan erilaiset ihmiset kohtaamaan toisensa ja auttamaan toinen toisiaan. Esimerkiksi vapaaehtoistyön koulutukset oli kaikille yhteisiä, kuului seurakuntaan tai SPR:ään tai oli sosiaali- ja terveystoimen vapaaehtoinen. Allokoimalla resurssit tehokkaasti saadaan tasa-arvoista hyvinvointityötä, joka hyödyttää kaikkia, ja myös yhteiset järjestöavustukset. Kysymykseni kuuluikin, miten naapurikunnat, esim. Ulvila, oli otettu maakunnalliseen yhteistyöhön mukaan. Kysymys oli yllättävä, ja poiki vastauksen, en tiedä. Eli jatkossa maakunnallisessa yhteistyössä hyvinvoinnin edistämisessä olisi pidettävä huolta siitä, että myös kuntien hyvinvointityötä jatketaan ja järjestöjä tuetaan. 

 

Ohessa on verkoston puheenjohtajien ja luottamushenkilöiden yhteiskuva WHO:n tiloista Kööppenhaminasta kaksipäiväiseltä kierrokselta. Vaikka tilat on juhlalliset, niin se oli muutakin kuin edustamista, koska kaupungeissa puhutaan myös todellisista ongelmista, ja niihin on jatkossakin puututtava.