Hollolan oma vetovoima

”Onko Hollola olemassa? Ovatko hollolalaiset kuitenkin lahtelaisia?”

”Onko Hollola olemassa? Ovatko hollolalaiset kuitenkin lahtelaisia?” Näihin kysymyksiin salaliittoteoreetikko etsitään vastauksia uudessa kampanjassa ”Hollola on totta” (https://hollola.fi/hollola-on-totta/). Täällä Hollolassa on hirveen kivaa ja hirveen hyvinvoivaa, mutta kukaan ei oikein tiedä sitä.

Kunnassa aloitin sivistyslautakunnassa kirjaston vihkiäisjuhlissa. Yläkoulun auditoriossa toimi aktiivinen näytelmäkerho, ja kävimme katsomassa sitä. Kuorotoiminta oli aktiivista kuten nykyäänkin ja moni kuoro tuli katsottua. Samoin lukiolla toimi tanssiryhmiä ja omia juhlia. Kunnan virastotalolla oli pieniä tilaisuuksia ja taidenäyttelyt. Uimahallin kokoustiloissa ja salissa oli näytöksiä. Oikeastaan oli aika samanlaista kuin omana kouluaikana, paitsi uusi kirjasto oli noussut keskelle keskustaa.

Kunnan kehittäminen jäi pitkäksi aikaa koulukiinteistöjen uusimiseen. Salpakankaalle rakennettiin pala palalta lisää: Harva tietää, että ensimmäinen pala oli Kankaan koulun puuparakki – istuin 2005 ensimmäistä kautta sivistyslautakunnassa ja Kankaan koulun johtokunnassa, ja koulu oli homeessa – en voinut hyväksyä sen pitämistä enää pystyssä.

”Meinasin lopettaa siihen valtuustouran, koska tuntui, että ei voi tehdä mitään.”

Meinasin lopettaa siihen valtuustouran, koska tuntui, että ei voi tehdä mitään. Onneksi tämä parakki rakentui sitten viidestä osasta. Seuraavaksi Salpakankaan koulun vanhempainyhdistyksessä katseltiin koululle uutta ruokalaa ja liikuntatiloja: ensimmäisen osan vihkiäisisissä oli musiikkiluokkien kuoro ja Salkin Gaala juhlisti uutta ensimmäistä rakennusta. Siinä vaiheessa koulu oli mennyt seitsemään osaan ja parakeissa oli paljon ämpäreitä. Yläkoulussa sama parakkikausi jatkui.

Huomasin istuvani YTY:n= pj:nä miettimässä uuden Heinsuon koulun pohjapiirustusta. Uusi koulu oli välttämätön, koska auditoriossa kukaan muu vanhempi ei jäänyt hoitamaan enää kahvikonetta, teippaukset ja ylipaineistus epäonnistuivat, ja pyysin parakit. Tuli neljässä viikossa, ja niistä 1/3 uusittiin. Siinä vaiheessa olin jo teknisessä lautakunnassa, tilojen suunnitelu vaati valvontaa. Varsin mukavaa oli selvittää erilaisten elinkaarimallien tapaus, kun Heinsuo ja Kalliola sitten päätettiin tilauttaa uuden opetussuunnitelman kautta. YTY:n pj:nä kuulemisissa puolustin Anssin kanssa yläkertaan oikeita luokkatiloja, ja erityisopetuksen tiloja, jotka sitten oli tarpeen. Suunnitteluvirheitä jäi molempiin kouluihin. Lukion lakkautus oli kauhein asia, mitä oli. Sille ei voinut mitään, koska edes demarit ei puoltaneet : alle puolet lukiolaisista hakeutui Hollolaan, kirkolta mentiin Lahteen ja Vesikansasta ja Herrala-Nostava-suunnalta, ja lisäksi Salpaus veti osan ikäluokasta kuitenkin Lahteen.

Kun kunnassa katseet kääntyivät takaisin keskustaan, oli soteaseman ja palolaitoksen vuoro. Molempia suunniteltiin ja jumpattiin pitkät ajat. Varsinkin soteuudistuksen tullessa omaa soteasemaa ei ehkä olisi tullut, jos ei itse olisi otettu riski ja rakennutettu. Onneksi rakennettiin, vaikka se on edelleen kunnan. Emme ole halunneet myydä sitä yksityiselle sektorille, ja Hyvinvointiyhtymä ei ole halunnut sitä ostaa, kun ei ole rahaa.

Uimahallin vääntö oli mahdoton. Olisimme halunneet lisälaajennuksen, mutta budjetit pomppasi pilviin korkojen nousun myötä, ja jouduttiin tyytymään nykyiseen. Harmi, koska arkkitehti olisi myöntänyt rakennussuojeltuun Suomen ensimmäisiin (ja hienoimpiin 80-luvulla) uimahalliin poikkeuksen eli lisälaajennuksen, ja sitä ideoitiin kuntalaisten kanssa.

Realismia on ollut myös kunnanviraston yksi toisensa jälkeen olevan kerroksen sulkeminen. 20 vuotta sitten alakerran saunatilat ja kokoustilat toimi palaveripaikkana, kunnes saunatilat ja uimahalli laitettiin viraston alaosasta kiinni. Samoin toinen siipi ja kolmas siipi lakkasi olemasta. Lopulta oli vain 4. kerros ja valtuustosali ja ruokala osittain kokouskäytössä, muut olivat väistäneet entisten päiväkotien paikalle. Kunnan rahaa ei ollut paljon käytettävissä, kun kunnanviraston ensimmäiset suunnitelmat mietittiin Prisman yläkertaan: 8 miljoonalla olisi saanut yhden kerroksen Prisman päälle. Edes vihreät ei suostuneet tähän, koska haluttiin näyttävämpi ja oma tila. Prismalaatikosta tuli pienempi kuin mitä piti, vaadimme siihen keskikulkuväylän eli raitin, joka oli kaavassa, ja saimme sellaisen, tosin kulmana, joka blokkaa kulun kirjastolle ja tekee sisäpihasta eristetyn, toisaalta meillä on kävely- ja pyöräilykeskusta.

Kuvataidetilojen siirto ja monet muut tilat on siirtyneet kunnanviraston oheistiloista. Myös oiva oli vuokralaisena vähän aikaa. Nyt virastoa puretaan, ja tornitalo-kulttuuritalo-valtuustotaloa seuranneena voin todeta, että päädyttiin takaisin LÄHTÖ-ruutuun. Kun on konsultille maksettu erilaisia kehittämisrahoja useampi satatuhatta (en uskalla arvata todellista hintalappua konsultoinnista ja kaavoista ja kuntalaisten visioinneista), päädytään järkiratkaisuun: rakennetaan omalla rahalla vähän pienempi, hajasijoitetaan toimintoja, mutta työllisyyden hoitoon ja virastoon satsataan.

Keskustan muotoutumiseen on vaikuttanut melko paljon erilaiset tonttivaraukset, ja unelmat korkeasta rakentamisesta, joka on jäänyt lukuunottamatta Lahden asuintalojen 8-kerroksista tornitaloa aika vähäiseksi. Aluksi asumista piti tulla Prisma-isomman kompleksin kylkeen, ja sitten Lahden asuintalojen piti rakentaa useampi tornitalo. Päijät-Soten rahoittamana senioritalo- ja kevyempiä palvelutaloyksiköitä mahtuisi hyvin vielä Hollolaan, nykyiset on sijoittuneet hyvien palveluiden lähelle ja terveysaseman lähelle. Tontteja on jäänyt myös tyhjilleen, kun niiden kuvitteellinen neliöitä kuvastava arvo ja kunnan realistisesti laskema arvo ei kohtaa – jos kohtaisi, ne pystyisi ostamaan pois. Kunnanviraston tontille voi laajentaa torialuetta ja lisätä taidetta ja tekemistä odottaessa investoreita ja sijoittajia, mutta muille tonteille ei pääse, kun on yksityisiä.

Palvelut on siirtyneet nauhataajamassa keskustan osalta eteenpäin. Keskustoimintojen alueella Salpakankaan teollisuusalueen ja Pulla-Poikien kohdalle tuli kauppoja ja mahdollisesti olisi tutkittu asutusta. Nyt edes Mallas-harjun aluetta ei voitu loppuun asti kaavoittaa, koska alueella on edelleen teollisuutta. Sen sijaan K-Supermarket ja Lidl sekä Tokmanni (vaikkakin siirtyy) on tuonut elävyyttä ja ollaan tyytyväisiä, että ovat lähempänä asutusta. VT-12 ohitieristeyksessä oleva Hollolan Matkakeidas on elinvoimainen, mutta päivittäistavarakauppaa isompana sinne ei ole saanut rakentaa, ettei näivettyisi kuntakeskus ja ihmiset ajaisivat onnensa ohi eli ohi Hollolan. VT-12 ohitien suunnittelu lähti joskus 2005 palaverissa, kun mietittiin kaavoituksen suuntia ja katsottiin, että kaksi teollisuusaluetta on pohjavesialueella, ja ideoitiin että VT12 ohitien varressa ei ole pohjavesiriskiä .Toteutukseen meni aikaa, ja Vt-12 ohitie ei ollut aluksi minunkaan suosiossa, Nostavan logistiikka-alue oli huono kauppa, jota vastustin, jo silloin sen kehittäminen olisi maksanut kunnalle 31 miljoonaa tasausta ja sivuraide olisi päättynyt Lahden myllyn kohdalla (okeroisissa) yksiraiteiseksi ja alueelle ei ollut tietä. Nyt kun aluetta on ideoitu asutukseen ja nauhataajamaksi, ja risteysaluetta ehkä enemmän pienemmälle palvelulle ja teollisuudelle, asia on ok. Kierrätyspuiston ideointi piti olla aluksi kauempana, mutta sen sijoittuminen liian lähelle asutusta ei miellytä. Syvemmällä sen vaikutukset ihmisten asumiseen ovat pienemmät ja kustannukset suuremmat. Se voi olla silti mahdollisuus ja uhka, tulevaisuus sen näyttää.

Hälvälän ja Tiilikankaan suunnan kehittäminen pysähtyi Hälvälän puolustusvoimien vaatimukseen melusta. Melumittauksissa todettiin, että tarvitaan jo Krouvin alueelle melumuurit ja ihmeteltiin, että pauke, joka on lapsuudesta asti tuttu, muuttui häiritseväksi. Samalla pysähtyi Kukonkankaan vetovoima. Samoin Kulttuurimaiseman muutokset 3.-luokasta 1. -luokkaan teki sen, että ihan kaikkea ei saa rakentaa. Hyvä niin. omalaimaista maisemaa tarvitaan ja se on meidän vahvuus. Kouluille se tarkoitti, että uutta kaavoitusta tulee vähemmän ja uusiin kouluihin, jotka oli luvattu, ei satsattu. Surullisinta on ollut, että valmiita suunnitelmia on vedetty pois, ja yhdistelty kouluja, ja viety aika isoilta ja uusilta omakotialueilta ja rivitaloalueilta, jotka lapsiperheille on tehty, lähipalveluita pois.